maanantai 2. huhtikuuta 2018

suunnitelmat etenee

Seuraa taas jokakuinen yhteispostaus, jolloin joukko omavaraistelu bloggaajia kertoilee 2018 vuoden tavoitteiden ja haaveiden toteutumisista tai takkuiluista, ollaanko pysytty suunnitelmassa vai pissiikö koko homma..

Katsotaanpa siis miten menee täällä meillä!


Vuohenmaitohanat aukesivat! Kumpikin kuttu poiki, toinen kaksi päivää sitten ja toinen tänään. Unna kuttu sai ensin yhden pukkikilin ja Kerttu ponnisti maailmaan kolme pikku riiviötä, kaksi pukkia ja yhden kuttukilin. Tokikaan varsinaisiin lypsypuuhiin ei vielä päästä, mitä nyt Unnalta vähän olen toista puolta tyhjäillyt kun kili juo vain toisesta. Kertun maito uppoaa kyllä kolmosiin kokonaan. 
Mutta silti, maitohanat ovat nyt kummallakin auki ja tarkoitus olisi pysytellä useampi vuosi yhtä kyytiä maidossa, ilman välipoikimisia.

Maitorintamalle kuuluu hyvää muutenkin! Saimme vastustamattoman tilaisuuden kasvattaa lehmälaumaamme yhdellä kiltillä itäsuomalaisella, jonka vasikan toinen lehmä oli "varastanut" ja tämä kaipasi nyt lypsäjää kahdesti päivässä. Niinpä viime lauantaina, yhdentoista huitteissa illalla mulliexpressin auto kurvasi pihaan, parkkeerasi tallimme eteen ja laski kyydistä komean valkoisen lehmän LUMIVALGUEN.  Walge, kuten Oona lehmää alkoi kutsumaan, pääsi heti suoraan autosta noustuaan lypsylle ja siitä lähtien on aamu,-ja iltalypsy tahdittaneet arkeamme.


Minä lypsän, ja perinteisesti siis käsin. Maitoa tulee kymmenisen litraa päivässä, hiukan yli ehkä, en ole mittaillut. Walge on kiltti ja helppo lypsää, mutta pidän potkurautaa löysästi lonkalla kaiken varalta, vasta kun ollaan pari päivää toisiimme tutustuttu. 
Yöt Walge on tallissa lämpimässä, Oilikki vasikan viereisessä karsinassa, Mielikki hieho jouduttiin siirtämään emojen sekaan kun se niin kovin Walgea kiusasi. 
Päivisin ulkoillaan, mutta Walge on vielä hiukan ujo ulkoilija. Eiköhän tuo siitä innostu kun alkaa kevätaurinko enemmän lämmittämään. 





Ja maidostahan ollaan tehty vaikka mitä! Tänään tein maitokannujen pinnalta kuoritusta kermasta marjajäätelöä ja kylläpä tuli hyvää! 
Ruoanlaitossa ja leivonnassa maitoa kuluu paljon ja juomme myös sitä sellaisenaan. Lapsille pastöroin maidon itse, kuumentamalla sen karvan yli 70 asteeseen ja jäähdyttämällä sitten nopeasti. Tarpeetonta kenties, mutta lasten ollessa vielä näin pieniä en halua ottaa pienintäkään riskiä. Itse juon kyllä ihan raakamaitonakin.
Juustoja ja voita olisi tarkoitus opetella seuraavaksi valmistamaan. 





Eli nyt juuri tällä hetkellä, kunnes Walge joskus odottaa viimeisillään seuraavaa vasikkaansa ja on laitettava umpeen, olemme maidossa 100% omavaraisia! 
Viilit, jugurtit, piimät ym valmistuu myös kotona oman lehmän maidosta.

Mansikki lehmä, jota kesällä lypsin, halvaantui ja toipilas aikana meni umpeen. Se on nyt toipunut, mutta uudelleen maitoon saaminen riippuu onnistuiko astutus ennen sonnin teurastusta, jonkinlaisia lieviä kiimoja kun on edelleen näkynyt.. No, saa nähdä.

Viiriäisiä kuoriutui myös toistakymmentä tipua. Josko alettaisi kesällä saamaan kananmunien rinnalle myös viiriäisten munasia   :)

Malttia on tänä vuonna ollut, jopa liiaksikin! en nimittäin ole kylvänyt yhtään mitään vieläkään!!! tai no, herneenversoja ja kauranversoja ollaan syöty leivän päällä jo jonkinaikaa, mutta mitään kasvimaalle menevää en ole esikasvattanut! ehkä ostan sitten valmiit taimet. 
Kasvimaahan haluaisin tulevina vuosina panostaa tosissani, mutta nyt on vasta maan perustus puuhat lumien sulettua alkamassa, joten kasveista lienee turha liiemmälti haaveilla.. 



Moto kävi kaatelemassa vähän puita, että saadaan lääniä suurennettua ensi kesänä. Eläinten tarhoja olisi tarkoitus laajentaa ja tallin huoltopihaakin suurentaa.



Aasivarsat kasvaa ja kuukauden päästä onkin aika sanoa äitiaaseille heipat ja nämä pikku pitkäkorvat jäävät kahdestaan meille. Tavallaan ikävöin jo valmiiksi aasirouvia, mutta toisaalta helpottaahan se kun on kaksi otusta sitten vähemmän hoidettavaa.. ja pääsen sitten paremmin keskittymään näihin kahteen kullanmuruun.

Ponivarsahaaveitakin jo elätellään ensi kesälle, ja hevosvarsa syntyy muutaman viikon päästä!
On se jännää aikaa tämä kevät!





Lopuksi vielä tässä muita blogeja joiden omavaraisuus suunnitelmia kannattaa käydä kurkistelemassa:

http://www.korkeala.fi/omavaraistelua-2018-osa-3-tilanneraportti/
https://mrssinn.blogspot.fi/2018/04/puuhastaltavaa-vuodelle-2018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2018/04/askeleemme-omavaraistelussa-42018.html?m=1
https://maa-tuskat.blogspot.fi/2018/04/omavaraisuuden-suunnittelun-kulmakivia.html
https://maatiaiskananen.blogspot.fi/2018/04/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html
https://riippumattomammaksi.blogspot.fi/2018/04/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html?m=1
http://isontalo.blogspot.fi/2018/04/kylvokautta-odotellessa.html?m=1
http://olipakerranarki.blogspot.fi/2018/04/omavaraisuuden-kehittaminen-osa-3.html?m=1
http://kah-villakoira.blogspot.fi/2018/04/omavaraisuutta-osa-3.html
https://farmertobee.blogspot.fi/2018/04/omavaraistelua-osa-3.html

ihanaa kevättä kaikille!




11 kommenttia:

  1. Voi, ihana postaus! Ja olen ihan kateellinen (positiivisessä mielessä) tuohon teidän maito-omavaraisuuteen. Hehkulle olen odottanut vasikkaa syntyväksi, mutta alan jo luopumaan toivosta. Alkaa pahasti aika loppumaan kesken ja näyttämään siltä, että tyhjäksi jäi viime kesän sonnivierailusta. =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, kyllä minäkin olen niin iloinen tuosta maidosta, sitä kun meillä kuluu! On niin jännittävää ihan vaikka vatkata kermavaahto oman lehmän kermasta :) peukut pystyssä että teidänkin Hehku yllättäisi ja pyöräyttäisi pikkuisen! Meidänkin porukkaan tuli taas nuorsonni eilen, Mielikki hiehon se jo taisikin samantien astua :)

      Poista
  2. Teillä on vilinää kaikkien eläinten kanssa, vähän kateellisena lueskelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kuule, onhan toki suurimmaksiosaksi sellaista "maalaisidylliä" mutta sitten kun sattuu ne vastoinkäymiset niin eipä kannata kadehtia :D Eilenkin korjailin orejen rikkomia aitoja koko päivän, taisi tulla vahinkoastuminenkin kun sieltähän ne orit löytyi tammatarhasta :O Välillä stressin määrä on kyllä melkoista! vaikka toisaalta, pysyypä emäntä liikkeessä ja virkeänä ;)

      Poista
  3. Mahtavaa, että saatte itse maitotuotteet tuotettua! Ihanaa lukea eläintenpidosta. Se on pitkäaikainen haave.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! meillä onkin enemmän panostettavaa nyt tuossa kasvimaa- puolessa, se on vähän jäänyt taka alalle kun eläimet vie niin paljon aikaa kuitenkin. mutta eläimet on itsellenikin niin "se juttu". eihän sitä osaisi mitenkään enää ilman olla :)

      Poista
  4. Olipa kiva löytää blogisi! Lähdin heti selaamaan tekstejäsi vanhemmasta päästä, mutta nyt pakko painua nukkumaan. Jatkan paremman hetken tullen 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tervetuloa lueskelemaan! välillä on ollut vähän hiljaiseloa, mutta nyt on taas uusi into ja uudet tarinat kerrottavana :)

      Poista
  5. On niin hienoa lukea omavaraistuotannostanne, joka selvästi on jo aika työläällä tasolla! Mahtavaa, että on teidän kaltaista viitseliäisyyttä. Vilkasta kevättä!

    VastaaPoista
  6. Vautsi vau, ihana että saatte omasta maidosta noin paljon kaikenlaista tehtyä. Tosi hienoa <3 Suloisia eläimiä!

    VastaaPoista
  7. Hienoa! Kyllä oman lehmän maidosta (ja toki tinkimaidostakin) saa tehtyä vaikka mitä. Itsekin tässä juuri syön Pientilan ammujen maidosta tehtyä suklaa- maitokiisseliä. Se on herkkua jos mikä! :)

    VastaaPoista